Perhe

Apua, lapseni harrastavat!

Kaupallinen yhteistyö Earth Controlin ja Asennemedian kanssa

Joskus aiemmin vannoin, että itse en ainakaan tule sortumaan lasten harrastusrumban pyörittämiseen ja siihen, että olen kaikki illat kuskina milloin missäkin. Mutta kun katsoo tämän syksyn kalenteria, voi todeta joutuneensa pyörtämään jälleen yhdet pyhät puheet. Esikoisella on kolme harrastusta ja nuorimmaisellakin kaksi. Valinnanvara on pääkaupunkiseudulla suuri mutta niin ovat välimatkatkin – täällä kehäteiden varressa harkkakuskiksi päätyminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Mitä meillä sitten harrastetaan? Olen jo puhunut blogissa tanssikoulusta. Tämä on, kuten ehkä arvaatte, äidin valitsema harrastus ja mielestäni edelleen lasteni paras. Tänä syksynä myös kuopus aloitti tunnit, ne ovat onneksi peräkanaa isoveljen tunnin kanssa. Tanssikoulu on kohtuullisen matkan päässä, yhtä aikaa rento ja ammattimaisesti pyöritetty. Mitä harrastuksen sukupuolijakaumaan tulee, street-tunnilla on paljon poikia ja opekin on mies, pojille tärkeä esikuva. Koulun joulu- ja kevätnäytöksissä huomaa kuitenkin, että lähes kaikki pojat putoavat pois alakouluvuosien aikana, hmph!

Harrastin itse nuorempana paljon musiikkia, soitin pianoa, lauloin kuorossa, mutta minulla ei ollut koskaan yhtään liikuntaharrastusta, mikä näin jälkeenpäin on vähän harmittanut. Tanssissa yhdistyy mielestäni kivalla tavalla musikki ja kehollisuus ja toivon, että tästä voisi tulla tulla pitkäikäinen harrastus. Joku sieltä takarivistä hoksaa ehkä kysyä, miksi en sitten itse mene tunneille, jos pidän sitä niin hienona – no, viime syksynä itse asiassa kävinkin jonkin verran nöyryyttämässä itseäni latino show -tunnilla, joka pidettiin viereisessä salissa samaan aikaan esikoisen tunnin kanssa. Harmikseni en kuitenkaan pystynyt osallistumaan riittävän usein pysyäkseni kärryillä koreografiasta, sillä välillä olin tietenkin töissä – tai mies oli töissä ja jouduin ottamaan myös nuoremman pojan tanssikoululle mukaan.

Soittotunnit eivät tunnu olevat muodissa, vaan lasten harrastaminen on erittäin liikuntapainotteista. Meidänkin perheessä ainoa ei-liikuntaharrastus on Lasten tiedekoulu, jossa esikoinen käy kerran viikossa tutustumassa robotiikan saloihin. Kerhossa rakennetaan kojeita Legon Mindstorms-sarjaa apuna käyttäen ja opettajilla on yleensä taustaa kasvatustieteelliseltä, tekniseltä tai luonnontieteelliseltä alalta. Tiedekoululla on toimintaa useilla paikkakunnilla; kannattaa käydä katsomassa kurkkaamassa tuntivalikoimaa kotisivuilta. Tämä saattaa olla juuri oikea kerho kaverille, jota ei jääkiekko kiinnosta. Harrastusten sukupuolittumisesta puheenollen joukkoon mahtuisi mainiosti myös muutama tyttö…

Ja futis. Futis koska kaverit, pelipaita ja tekonurmikenttä ihan kodin lähellä. Treenit kahdesti viikossa, turnaukset ja harkkapelit. Tällä hetkellä robokerho menee tosin toisten treenien päälle, katsotaan miten tilanne muuttuu sisäpelikauden alkaessa. Kuskaa, kustanna, kannusta, vai miten se meni. Mantraan voisi lisätä vielä ruokkimisen. Yleensä ehdimme syödä lämpimän ruoan kotona, mutta välipaloina harrastusrumbassa kuljetan mukana Earth Controlin pähkinä- ja kuivahedelmäsekoituksia, joista saa sekä proteiinia että energiaa. Pieniin suihin uppoaa parhaiten sekoitus, jossa on pähkinöitä, rusinoita ja papaijaa ja myös kuivatut omenalastut ovat rapea suosikki. Itse tykkään napata mukaan töihin iltavuoroon pussillisen suolaamattomia cashewpähkinöitä, joihin tartun, kun makean- ja napostelunnälkä yllättää.

Miten teidän perheessänne harrastukset on järjestetty? Riittääkö yksi, vietetäänkö hallilla viisi iltaa viikossa vai onko harrastaminen perheen yhteistä aikaa? Tänä syksynä kipuilin sen asian kanssa, että partio ei kerta kaikkiaan mahdu kalenteriin. Minulle se oli henkireikä ja elämäntapa aikuisikään asti. Myös soittotunnit saavat vielä odottaa. Menoja on mielestäni aivan riittävästi, joku voisi sanoa että liikaa. Toisaalta tässä vaiheessa muistuvat mieleen talven pimeät illat ja välillä mahdottomat, loskaiset kelit. Niinä iltoina mukavista harrastuspaikoista osaa olla kiitollinen, vaikka se vähän vaatisikin kuskaamista ja eväitä.

Earth Controlin Facebook-sivuilta löydät lisää tuotevinkkejä ja myös reseptiikkaa arjen rouskuviin hetkiin!

You Might Also Like...

4 Comments

  • Reply
    Mintsu
    8.9.2017 at 16:23

    Kohta 7v täyttävällä tytöllä on 4-vuotiaasta asti olleet samat harrastukset: viulu, taitoluistelu, voimistelu ja baletti. 8-vuotiaalla isoveljellä kitara, partio ja breakdance. Tytön osalta on pakko jättää jotain pois ensi syksynä eli pakko valita yksi liikuntalaji näistä – ja partioon menee myös sitten. Isoveljellä sopivasti. Kuulostaa paljolta mutta kun on kaksi kuskaavaa vanhempaa ja mulla vielä osa-aikatyö ja lapsilla lyhyet päivät niin vapaa-aikaakin jää. Kuskaamista kuitenkin on ollut aivan pienestä pitäen, siitä ei pääse mihinkään 🙂 Harrastaminen on kuitenkin arvona meille tärkeä. Soitinharrastukset ovat ehdottomasti yhteistä laatuaikaa koska vanhempi on mukana tunneilla ja tulevaisuudessa partiokin (itsellä pitkä partiotausta).

    • lisbet
      Reply
      lisbet
      16.9.2017 at 12:28

      Ihania harrastuksia lapsilla! Minäkin olin mukana partiossa pitkälle parikymppiseksi asti, ja ajattelin että lasten kasvettua hekin menisivät mukaan ja voisin itse hääriä taustajoukoissa. Mutta tosiaan, juuri tällä hetkellä partio olisi 7-vuotiaan kalenteriin liikaa, ja ehkä omaanikin. Luotan siihen, että mukaan pääsee vielä myöhemmin. Miten tuo vanhempien mukanaolo soittotunneilla tarkalleen ottaen onnistuu? Yhteinen musisointi kuulostaisi mukavalta harrastukselta meidänkin perheelle 🙂

  • Reply
    Mintsu
    16.9.2017 at 18:21

    Molemmat lapset soittavat Suzukikoulussa ja -metodilla. Kun lapset aloittavat soittoharrastuksensa niinkin nuorena kuin 3-4 vuotiaina on vanhemman läsnäolo, osallistuminen ja kotiharjoittelusta huolehtiminen välttämätöntä. Toki rooli pienenee kun lapsi kasvaa. Suzukikoulussa on myös paljon esiintymisiä ja konsertteja pitkin vuotta. Esim. kitaratunnilla vanhemmalla voi olla oma kitara mukana ja soitetaan yhdessä.

  • Reply
    SALAATTIKULHO SYKSYN SADOSTA & PINJANSIEMENKASTIKE
    20.9.2017 at 09:36

    […] myös Asennekollegoideni Earth Control -postaukset: Lisbet E.: Apua, lapseni harrastavat! / Noora & Noora: Lupa riemuita: syksy ja arki ovat […]

  • Leave a Reply