Mistä bloggaajien pöydässä puhutaan

IMG_6287 IMG_6290

Viime kesänä asuntomessut olivat ihan naapurissa ja tänäkin vuonna ne tuntuvat läheisiltä, sillä Seinäjoki on mieheni kotikaupunki. Pruukinrannan rakentajien joukossa on monia tuttuja nimiä, ja kun torstaina pääsin tutustumaan messujen tarjontaan, kävi mielessä että olisimmehan mekin voineet. No, emme oikeasti. Meistä ei olisi sellaiseen rutistukseen, mitä messurakentajilta vaaditaan. Mutta pienen raksakuumeen messut kyllä jättivät kytemään. Ajankohta alkaa taas olla sellainen, että uudesta uskaltaa haaveilla. Oma koti on ollut monta vuotta ihan palasina, mutta nyt kun pihakin alkaa olla säädyllisessä kunnossa, on iltapäivisin terassilla istuessa aloitettu lauseita entä jos ja minne sitten?

IMG_6266

Minulle messuilla oli kolme kohokohtaa: Päivi Rintaniemen Big Hug -veistoksen näkeminen paikoillaan valmiina ja kiillotettuna (katso täältä videot veistoksen valmistumisesta), vierailu arkkitehti Teemu Hirvilammin piirtämässä messutalo Koskelassa (josta tämän postauksen kaikki kuvat ovat) sekä iltapäivän bloggaajatreffit. Saavuin niihin vähän jälkijunassa mutta ehdin näkemään monia tuttuja kasvoja, terveisiä vain kaikille!

Mistä bloggaajien pöydässä sitten puhuttiin? Ainakin kävi ilmi, että raksakuumetta on ilmassa myös muilla. Oli mukava jakaa ajatuksia aiheesta, mutta se jäi myös askarruttamaan. Miksi sellaiset ihmiset, jotka tuntuvat jo nyt asuvan unelmakodeissa, haaveilevat uuden rakentamisesta? Syynä ei ole nykyisen kodin ahtaus tai muutto toiselle paikkakunnalle eikä rikastumisestakaan voi talokaupoilla oikein haaveilla, sillä rakkaudella rakennettujen omien kotien työtunteja ja materiaalien hintoja tuskin koskaan saa markkinoilta takaisin.

Jos nyt otan ruodittavaksi itseni – miksi oikein haluan rakentaa talon? Vaikka nykyinen ei ole itse suunnittelemamme ja rakentamamme, se on sopivan kokoinen, viihtyisä, hyvällä sijainnilla ja nyt vielä kaiken lisäksi valmis. Jos puuhastella haluaa, riittää tuleville vuosille monia pieniä projekteja. Asumisesta on kuitenkin pikavauhtia tullut itseilmaisun muoto, ja mitä julkisempaa asuminen on (bloggaajat!) sitä vaativampia olemme sen suhteen, että koti heijastelee sitä mitä arvostamme ja mitä haluamme olla. Mutta onko todella kaiken vaivan arvoista ruoskia perheemme irti nykyisestä siksi, että pakettitalomme ikkunoiden ympärillä on rumat kellertävät listat?

Toisaalta – suurimmalla osalla uudelleenrakentajista ei ole sisustusblogia, ja he ovat silti nähneet vaivaa unelmakotinsa eteen. Kyse täytyy siis olla jostain muustakin kuin imagonkohotuskampanjasta. Suurin tekijä lienee rakkaus lajiin, kauniisiin tiloihin ja siihen, miten hyvältä tuntuu tulla kotiin. Ja ehkä mielessä on jokin pieni upgreidaus edelliseen nähden. Jos bloggaajien pöytää on uskominen, kyse on yleensä tontista. Haaveillaan yksityisyydestä (keskustan palvelujen läheisyydessä tottakai) ja kenties veden äärellä asumisesta. Nykyisestä ollaan valmiita luopumaan vain jos tarjolla on todellinen jättipotti.

IMG_6278 (1)

Meidän tapauksessamme rakentamispohdintoihin on vielä se käytännön syy, ettemme ole lainkaan varmoja, onko loppusijoituspaikkamme täällä Vantaalla tai pääkaupunkiseudulla ylipäätään. Muuttopohdinnat ovat kuitenkin ajankohtaisia vasta muutaman vuoden päästä. Laitan siis pelimerkkini likoon sen vaihtoehdon puolesta, että nykyisessä viihdytään, kunnes tulevaisuudensuunnitelmat tarkentuvat.

IMG_6261 IMG_6246 IMG_6250 IMG_6208 IMG_6232

Postauksen kuvat on ottanut Sofia Rintaniemi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *