Mankelointi käy terapiasta

IMG_9193

Mietin pitkään, miten tämän postauksen voisi kirjoittaa kuulostamatta pikkuvaimolta, mutta kiertotietä ei ole: minä rakastan mankelointia. Ne hetket, jotka saan viettää kodinhoitohuoneessa vain mankelin tasainen surina seuranani, käyvät terapiasta. Ennen terapiaani oli lakanoiden silittäminen, mutta toisen lapsen jälkeen kävi selväksi, että sopivaa hetkeä ryppyisen lakanakasan läpikäymiseen ei tule enää löytymään. Osa teistä lukijoista varmaan muistaakin säännölliset mankelipohdintani – no, viime keväänä meillekin siis vihdoin hankittiin mankeli.

IMG_9207IMG_9213IMG_9221

UPO-mankelimme surraa luotettavasti ja ilman kommervenkkejä. Tällaisia kodinkoneet olivat vanhoina hyvinä DDR-aikoina: täyttä terästä, ei ylimääräisiä rikkoutuvia osia, ei huoltopäivityksiä. Laite hankittiin meille vähän kiireellä ja hetken mielijohteesta: jos nyt olisin mankelikaupoilla, katselisin nettihuutokauppojen käytettyjä tuotteita. Niistä löytyy vintagekaunottaria, joiden  aerodynaaminen muotoilu tuo mieleen fiftariautojen kaaret. Tekniikkahan ei ole neljässäkymmenessä vuodessa olennaisesti muuttunut. Erityisesti tämä hernerokan värinen yksilö olisi säväyttänyt muutoin niin kliinisessä kodinhoitohuoneessamme!

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Elämä on yhdistelmä uraa, opiskelua ja perhettä, jonka tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

nousussa nyt

seuraa blogia

arkisto

bloginostot

keskustelu

  1. 16.9.2014
    Tiina said:

    Kerrankin joku ikäiseni myöntää mankeloivan, en ole meitä montaa löytänyt 🙂 Puolisoni pitkään ihmetteli tapaa, mutta nykyään myöntää, että mankeloituihin lakanoihin on ihana mennä nukkumaan. Lapsuudenkodissani oli juuri tuollainen mankeli, jonka muotokieltä ihailit. Se sanoi sopimuksensa irti pari vuotta sitten, palveltuaan yli 40 vuotta.

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Hyvän uran jaksoi mankeli tehdä! Harva kodinkone nykyään palvelee edes kymmentä vuotta.

  2. 16.9.2014
    Pyörii, pyörii said:

    Minulla on ollut UPO-mankeli käytössä noin 30 vuotta. Pelaa nikottelematta ja tekee siistiä jälkeä. Pieni huolen häivä on tullut viime kesän jälkeen. Telassa oleva pellavakangas alkaa pikku hiljaa rispaantua ja irrota. Mahtaako kukaan missään osata huoltaa tällaista vanhaa mankelia?
    Muuten kyllä olen samaa mieltä Lisbetin kanssa, mankelointi on ihanaa, ja mankeloidut, pölyttömät ja raikkaat lakanat suorastaan ylellisyyttä. Suosittelen!

    • 17.9.2014
      Ulla said:

      http://verkkokauppa.jokipiinpellava.fi/epages/Kaupat.mobile/?ObjectPath=/Shops/07072010-1010/Categories/Mankeli&Locale=fi_FI

      Mankelointi on hieno tapa. Meille ei tällä hetkellä mankelia mahdu, mutta lasten kasvettua hoitopisteen jäätyä historiaan harkitsen mankelin hankintaa. Lapsuudenkotoa löytyy juurikin sellainen 60-luvun Upo.

      • 22.9.2014
        lisbet e. said:

        Jes, peukut tulevaisuuden mankelihaaveille:D Kiitos linkkivinkistä.

      • 25.9.2014
        Pyörii, pyörii... said:

        Kiitos vinkistä! Hiukan pitää miettiä, miten sen uuden kankaan oikein saa paikalleen… ehkä joku kodinkonehuolto osaa auttaa.

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Liinan voi käsittääkseni vaihtaa, joku taisi siitä jo vinkatakin?

      • 25.9.2014
        Leena said:

        Eurokankaasta ostin vaihtokankaan, ei maksanut montaa euroa. Ompelin kujan toiseen päähän ja toinen pää piti ommella siistiksi. Pujottaminen paikalleen oli yllättävän helppoa. Eli hyvin pystyy itse vaihtamaan uuden 🙂

  3. 16.9.2014

    Ah, ihanaa… joku muukin! Mä rakastin jo lapsena/nuorena mankelointia mummun vanhalla mankelilla. Nyt meillä ei ole omaa mankelia, mutta onneksi taloyhtiön pyykkituvalla on. Sinne mä aina joskus uppoudun liinavaatekasan kanssa, tosin liian harvoin! Mutta jouluksi ainakin pöytäliinat täytyy aina mankeloida.

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Meillä ei ole ollut aiemmissa kodeissa tilaa mankelille, onneksi nyt on!

  4. 16.9.2014
    Sara said:

    Täällä toinen pikkuvaimo ilmoittautuu. Mankeloiminen on kivaa puuhaa! Meillä on samanlainen Upon mankeli, ja sille piti piirtää ihan oma paikka kodinhoitohuoneesta taloa suunnitellessa. Mankeloidut liinavaatteet ovat aivan ihania! 🙂

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Mitä arkkitehti tuumasi toiveesta? 😀 😀 😀

  5. 16.9.2014
    Jessy said:

    Jos et ehdi silittää, miten ehdit mankeloida? Eikö siihen mene ihan sama aika?
    Sileät lakanat olisivat ihanat, mutta en vaan milllään löydä silittämiselle aikaa. Lainasin taannoin kaverin käyttämätöntä mankelia, mutta turhauduin ylimääräiseen tilasyöppöön, jonka käyttömahdollisuudet ovat tosi rajalliset. Voiko sitä käyttää muuhun kuin lakanoihin ja mahdollisiin pöytäliinoihin? Kerro lisää – mitä olen missannut? 😉

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Minulla menee lakanan silittämiseen monin verroin se aika kuin mankeliin syöttämiseen. Mankeloin lakanat ja pellavaiset pyyheliinat ja tietysti pöytäliinat ym. kun sellaista pyykkiä tulee. Makuasia varmaankin, mutta minusta mankeli on todella kätevä. Aiemmissa kodeissa meillä ei ollut tilaa mankelille, enkä sitä silloin olisi tietenkään hankkinut pöytätilaa viemään.

  6. 17.9.2014
    Hennis said:

    Mun äidillä on juuri tuo hernorokan vihreä mankeli! Äidinäidin perintöä. Rakastan mankeloituja lakanoita ja äiti mankeloimista, joten niin noloa kuin se onkin, niin äiti mankeloi meidän perheen lakanat. Luultavasti ryhdyn sitten joskus, toivottavasti kaukana tulevaisuudessa, itse tuohon puuhaan sillä samalla hernerokkamankelilla.

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Ihana äiti ja ihana hernerokkamankeli! Pitäkää siitä hyvää huolta!

  7. 17.9.2014
    Minna said:

    Hei!
    Pakko myöntää, nyt olen hieman kateellinen. Sinulla on mankeli! Minä silitän lakanat, mutta kunhan jonain päivänä minulla on koti, jossa on tilaa mankelille, niin hankin sen heti.
    Tiedän monta nuorta naista, jotka mankeloivat lakanat, mutta eivät kehtaa sitä kovin monelle kertoa, jokuhan voisi pitää heitä vanhoina.
    Mukavaa päivää!
    -Minna

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Hih, hassua että mankelointia voidaankin pitää tällaisena salaisena paheena:D

  8. 17.9.2014
    Leena said:

    Hei!
    Ilman mankelia en tulisi toimeen ja ikää on 35-v. Nopeammin ja kevyemmin saa lakanat ja pyyhket hoidettua verrattuna silittämiseen. Joo, vetäisen mankelin läpi kaikki pyyhkeetkin. Mitä napakampi ja sileämpi pinta niin parempi!

    Äidilläni on vielä toimintakuntoinen lähes 40-v vanha oranssinen mankeli. Itselläni sama valkoinen Upo kuin sinulla, ostin sen heti häiden jälkeen lahjarahoilla. 11 vuotta toiminut hyvin, mutta vuosi sitten jouduin vaihtamaan kankaan, kului puhki. Äitini mankelissa on vielä alkuperäinen, joten nykypäivän pellava on näköjään jotain muuta kuin ennen vanhaan…

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Toivotaan, että nämä UPOt jaksavat raksuttaa yhtä pitkään kuin vanhojen vuosikymmenien aarteet. Oranssi mankeli kuulostaa tosi makealta!

      • 25.9.2014
        Leena said:

        Muutettuami pois kotoa, keräsin aina urheilukassin täyteen mankeloitavia ja kävin äidillä mankeloimassa. Kun saimme oman eikä ollut koneelle omaa tilaa, säilytin sitä pystyssä sohvan takana. Raahasin sen lipaston päälle aina tarvittaessa. Seuraavissa kodeissa onkin huolehdittu, että kodista löytyy mankelille oma paikka. Mutta ikinä en ole nukkunut mankeloimattomilla lakanoilla, ainakaan omassa kodissa 🙂

        • 26.9.2014
          lisbet e. said:

          Nyt kuulostaa siltä, että olet ehkä yksi tämän kommenttiosaston motivoituneimmista mankeloijista 😀

  9. 17.9.2014
    Saila said:

    Mankeli on ihan paras ja mikä parasta sen ihanan ihanan tunteen lisäksi kun menee nukkumaan mankeloituihin lakanoihin on se, ettei se vie samalla tavalla aikaa kuin silittäminen. Inhoan silittämistä! Mankelointi käy todella nopeasti! Mankeloin aika pian pesun jälkeen eli ei mitään kamalaa vuorta kerrallaan, vaikka eipä se vuoren korkuinen pinokaan kauan kestä mankeloida…

    Tästä ei ole kovin kauaa aikaa kuin luin paikallislehdestä jonkun nuoren naisen mielipiteen kyselyssä mikä on turhin kodinkone ja kun tuo nuori nainen vastasi mankeli mietin, että tuopa ei tiedä mistään mitään. Lapsuudesta lähtien muistan sen ihanan tunteen mikä tuli mankeloiduista liinavaatteista kun äiti oli vaihtanut puhtaat ja mankeloidut lakanat. Oli aivan selviö, että omaan kotiin tulee mankeli heti kun muutan pois kotoa ja niin tuli. Ja kovassa käytössä on. Kuulemma myös minimoi vaatepölyä (aivan kuten kuivausrumpu), jolle olen aika herkkä aina keväisin allergiaoireiden vuoksi.

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Luulen, että ne jotka pitävät mankelointia turhana, eivät ole koskaan sitä kokeilleet. Minun lapsuudenkodissani ei mankeloitu, tapa on tullut meille mieheni perheen puolelta. Pidin aluksi mankelia aivan turhana hankintana, mutta tunnustan – olen käännynnäinen!

  10. 17.9.2014
    sanna said:

    Hei, minusts oisi kiva saada postaus teidän pohjaratkaisusta:)

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Talomme pohjaratkaisu on varsin tavanomainen, ja yksityisyyssyistä en ole piirrustuksia julkaissut:) Kuvien perusteella voi toki päätellä jo paljon.

  11. 17.9.2014
    Satu said:

    Mankeli on ihan ehdoton. Niin kuin aiemmin tuossa jo todettiin mankeli auttaa vähentämään pölyä ja sopii allergiaperheisiin. Toivottavasti saan uuteen kotiin oman vaarini vanhan mankelin mahtumaan. Sitä odotellessa. Mies ei ymmärrä ollenkaan mutta hänen lapsuudenkodissaan ei ole mankelia ollutkaan. Ymmärrän hyvin tuon meditointiajatuksen. Rentouttavaa, paitsi silloin kun mankeli jää jumiin…

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      En olekaan vielä saanut mankelia jumiin, sitä odotellessa…

  12. 17.9.2014
    Minni said:

    Lapsuudenkodistani löytyy juuri tuo hernerokkamankeli! Mankeli jäi taloon meidän joskus 90-luvulla muutettua sinne eli mankeli oli ollut jo edellisillä asukkailla, todennäköisesti siis ainakin 30 vuotta takana ja edelleen rullaa moitteetta. Itse tosin en mankeloinnista välitä, mutta pyykin peseminen ja ripustaminen! Ah, siinä salainen paheeni! 😉

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Hehe! Sovitaan, että nämä ovat salaisista paheista niitä turvallisimpia:D

  13. 18.9.2014

    Mankeli se hurraa meilläkin! Pidän kyllä myös silittämisestä, ja molemmat ovat justiinsa rentouttavaa puuhaa. Varsinkin kun kaiken saa tehdä ihan omassa rauhassa. Meillä tosin mies on se varsinainen mankelointifani, joka useimmiten alkaa taltuttaa lakana- ja pyyhekasaa : )

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Meilläkin joskus kisaillaan mankelointivuoroista; taitaa tosin johtua siitä, että mankeloija saa olla hetken omassa rauhassaan khh:ssa…

  14. 18.9.2014
    Laura said:

    Hei,

    Toista kertaa tupsahdin blogiisi. Olen yleensä laiska kommentoimaan blogeja, mutta nyt on pakko. Koska minulla on juuri tuo hernerokkamankeli äidiltä perittynä. Sille tehtiin ihan oma paikka uuteen kodinhoitohuoneeseemme. Se nimittäin seisoo omilla jaloillaan. Hyvin on toiminut sen suunnilleen 40 vuotta.

    Sileät lakanat ovat ihanat. Silittää en millään viitsi. Mutta kuten joku aiemmin totesikin, äidin mankeloimat on kyllä vielä ihanimmat. 🙂

    Aurinkoisia päiviä!

    -Laura-

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Onneksi olkoon hernerokkamankelista! Toivotaan sille ainakin saman verran lisää käyttövuosia.

  15. 18.9.2014
    Sirkku said:

    Ilman mankelia ei tule toimeen..ainakaan jos siihen on tottunut jo pikkutytöstä. Minä mankeloin suoraan pesukoneesta märät lakanat ja laitan kuivauskaappiin. Ennen kuivauskaappia laitoin ne henkariin kuivumaan ja sitten viikkasin suoraan kaappiin. Mahdollisimman vähän välivaiheita. Voivat myös olla yönyli pestyinä puhtaiden pyykkien korissa odottelemassa mankelointia jos ei illalla jaksakkaan;) Mukava huomata että on muitakin mankelin kuluttajia.

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Itse laitan lakanat ensin kuivuriin niin että ne ovat hieman nihkeitä mankeloidessa. Ah kuivauskaappi… no seuraavaan kotiin sitten:D

  16. 19.9.2014
    SatuKoo said:

    Harmi, ettei meidän kotiin mankelia mahdu mihinkään. Seuraavassa kodissa täytyy olla sen kokoinen kodinhoitohuone, että sinne mahtuu mankelii. Laiskana en jaksa lakanoita edes silittää pesun jälkeen 🙁

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Jos on hyvä paikka, johon ripustaa lakanat narulle kuivumaan, ei varmaan tarvitse muuta kuin viikata lakanat kaappiin. Itse joudun kuivaamaan lakanapyykin kuivurissa, joten jokin silitystoimenpide on välttämätön…

  17. 21.9.2014
    Lottis said:

    Ylistys silitykselle ja mankeloinnille!! Kolmannen lapsen syntymän jälkeen mies varovaisesti kysäisi (silittäessäni esikoisen sukkia), onko tuo kaikki tarpeen?!? Pohdin asiaa hetken, ja nykyään meillä EI silitetä ihan kaikkea. Mutta lakanat mankeloidaan isomummilta perityllä Upolla, ylpeydellä 🙂 Lapsilla on jonotusnumerot koneenkäyttäjiksi… Ja P.S. Olipa mukavaa eksyä blogiisi. Kiitos!

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Vau, olet kyllä ollut todella kunnianhimoinen! 😀 Tunnustan, itse en silitä enää juuri mitään.

  18. 22.9.2014
    Tickler said:

    Meillä homma menee vähän toisin päin… Mieheni haluaa ehdottomasti nukkua mankeloiduissa (=kovissa) lakanoissa, kun itse pidän enemmän silitetyistä (=pehmeistä) lakanoista. Tosin olen itsekin oppinut nauttimaan mankeloinnista.

    Vanhat mankelit ovat ihan parhaita, silittävät paljon paremmin kuin uudet. Muutama vuosi sitten mieheni laittoi lehteen ostoilmoituksen mankelista. Niinpä meille tuli samana päivänä neljä mankelia (osan sai ihan ilmaiseksi). Vastineeksi ostin meille sitten moottoriveneen samana iltana. On mulla hyvä ”vaimo” ;).

    • 22.9.2014
      lisbet e. said:

      Minua kiinnostaisi sellaiset trikoolakanat, niitähän kehutaan ihanan pehmeiksi, eikä tarvitse silittää saati mankeloida. Heh, hyvä ”vaihtokauppa”.

  19. 22.9.2014
    camilla said:

    Tuossa on kyllä vempele, jota en ole koskaan ajatellut kaipaavanikaan! Hyvä jos edes muistin sen olemassaolon ennen tätä kirjoitusta. 😀 Se olisi toki fiksu vehje pölyallergiselle ja astmaatikolle..

    • 23.9.2014
      lisbet e. said:

      😀 Tämä on ehkä sellainen vekotin, ettei sitä tiedä kaipaavansa, ennen kuin kokeilee.